Pyöräretkeily vie maailman ääriin - Hyppää Curious Pedalsin kyytiin!

Pyöräretkeily on suosittu laji, joka vie mielenkiintoisiin paikkoihin. Suomalainen Curious Pedals -tiimi otti kerralla isomman tavoitteen ja polki Helsingistä Singaporeen. Pyöräreitti käsitti yhteensä hurjat 21 maata. Kaksikko polki koko reissun North Outdoor -merinovillavaatteet päällä. Lue hurjasta seikkailusta ja happotestistä, johon merinovaatteet laitettiin!

Curious Pedals

Pyöräretkeilytiimi Curious Pedalsin takana on Aalto-yliopistossa tutustunut kaksikko Valtteri Heinilä ja Alvari Poikola. Molemmat ovat reissanneet elämänsä aikana paljon, mutta kummallakin paloi halu nähdä enemmän, tutustua paremmin ja kokea maailmaa eri perspektiivistä. Pyöräreissu Helsingistä Singaporeen tarjosi elämän mullistavan seikkailun, josta Alvari ja Valtteri olivat haaveilleet. 

21:n maan pyöräreissu on tavoitteeltaan vaativa kelle tahansa. Ihan untuvikkona matkaan ei lähdetty. Alvari oli vaihtovuotenaan pyöräillyt Suomesta Ranskaan. Hieno kokemus kylvi innostuksen siemenen. Sen myötä lähti itämään ajatus pidemmästä reissusta, jolle myös Valtteri ilmoittautui mukaan. Yhdessä kaksikko valitsi kohteeksi Singaporen niemimaan ja alkoi suunnitella reittiä sitä kohti.

Curious Pedals polki alkuun keskimäärin 120 kilometriä per päivä. Kun tiet heikkenivät ja maasto muuttui vuoristoiseksi, hidastui tahti huomattavasti. Keho sopeutui pyöräilyyn viikossa. Hieman enemmän kesti, että vatsa tottui ottamaan vastaan 5000+ kaloria päivässä.

Vaatesponsorina North Outdoor

Curious Pedals sai matkalleen vaatesponsoriksi merinovillabrändi North Outdooriin. Se sopi ominaisuuksiltaan, laadultaan ja grammoiltaan täydellisesti pyöräreissuun.

“Merinovaatteet kävivät kirjaimellisesti läpi helvetin. Poljimme kaikissa mahdollisissa kuviteltavissa olevissa ympäristöissä ja säätiloissa: kuumassa, kylmässä, tuulessa ja märässä”, kertaa Alvari.

Varustuksen ja vaatetuksen suunnittelu on osa pyöräreissun onnistumista, kun matkaa ja ennen kaikkea nousua on paljon. Silloin jokaisella grammalla on merkitystä.

“Iso etu merinovaatteissa oli niiden keveys, koska poljimme todella paljon ylöspäin. Nousua taisi tulla yhteensä noin 100 000 metriä koko reissun aikana. Halusimme minimoida kuorman määrää. Meillä oli kevytrakenteiset pyörät ja todella kevyt teltta. Yritimme viilata grammoja kaikesta mistä pystyimme. Siksi olisi ollut sulaa hulluutta kantaa painavia vaatteita mukana”, kertoo Valtteri.

Vaikuttavin kohde Valtterista oli Tadžikistan. Hän hehkuttaa sen uskomatonta luontoa, kulttuuria ja ihmisiä: “Tuntui kuin olisi ollut toisella planeetalla. Siellä oli aidon seikkailun fiilis. Siellä sattuivat myös suurimmat vastoinkäymiset. Siellä opin eniten itsestäni ja Alvarista”.

15 400 kilometria, 245 päivää ja 21 maata

Curious Pedalsin reissu kesti lopulta kahdeksan kuukautta, jonka aikana he polkivat 15400 kilometriä pyörällä. Lopullinen kohde, eli Singapore, oli alusta asti selvä. Muuten reitti oli hyvin karkeasti suunniteltu ja jätti tilaa niin spontaaniudelle kuin ikäville yllätyksillekin.

“Meillä oli karkea arvio maista, jotka halusimme ylittää. Muuten suunnittelimme päivän reittimme aamiaisen aikaan”, kertoo Valtteri. 

Reittiä piti muuttaa reissun aikana useasti, koska jatkuvia takaiskuja tuli koronarajoitusten, haastavien viisumitilanteiden sekä Ukrainan ja Myanmarin sotien vuoksi.

Pyöräilytiimi polki lopulta näiden maiden kautta: Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Slovakia, Unkari, Romania, Bulgaria, Turkki, Georgia, Tadžikistan, Kirgisia, Kazakstan, Intia, Nepal, Vietnam, Kambodža, Thaimaa, Malesia ja Singapore.

“Vaikka vaatteet olivat kevyitä, ne pitivät meidät silti lämpöisinä. Se teki matkasta tosi paljon nautittavamman”, kertoo Valtteri.

Päiväkausia peseytymättä

Pyörävaellus ei ole herkkähipiäisten laji. Kuukausitolkulla samoissa vaatteissa ilman kunnollista peseytymismahdollisuutta voisi olla monelle mukavuuksiin tottuneelle kova paikka. Merinovilla toi yllättävän avun hajuhaittoihin. Pieni telttakaan ei käynyt merinon ansiosta liian ahtaaksi.

“Menimme välillä päiväkausia samoilla merinopaidoilla pesemättä niitä viikkokausiin”, tiivistää Valtteri. 

“Saatoimme hikoilla tuntikausia pyörän selässä. Mutta kun merinovaatteen laittoi yöksi tuulettumaan, oli se taas aamulla raikas ja käyttövalmis”, jatkaa Alvari.

Suihku ei usein ollut mahdollinen. Kaksikko peseytyi miten taisi Valtterin ja Alvarin kutsumalla vesipullopesulla. Useimmiten se tarkoitti sitä, että vettä kaadettiin litran verran päälle pulloista. Se oli usein ainoa mahdollisuus hoitaa hygieniaa edes jotenkin.

North Outdoorin merinovillavatteiden ansiosta, Valtterin ja Alvarin ei tarvinnut joka aamu miettiä, mitä päälle laittaa. Valtteri kertoo, että mukaan haluttiin simppeleitä ja laadukkaita vaatteita: “Jos meillä ei olisi ollut North Outdoor -merinovillavaatteita, yöt olisivat olleet varmasti paljon pahemman hajuisia pienessä teltassamme. Nyt hygieniataso oli yllättävän hyvä ja hajuton”.

Kiitosta merinovillalle tuli myös siitä, että kaksikko saattoi luottaa siihen, että vaatteet toimivat joka tapauksessa, oli sää mikä hyvänsä.

“Kyllä meistäkin on mukavaa olla hajuttomia ja näyttää kivoilta, vaikka ollaankin ulkoilmaihmisiä”, summaa Valtteri.

“Olisi todella saanut tehdä töitä, jotta merinovaatteet olisivat likaantuneet ja alkaneet haista. Kyllä se oli ihminen, joka ennemmin alkaa haista kuin merinovaate”, vinkkaa Alvari.

Vastoinkäymisiä ja jännittäviä kohtaamisia

Pitkä pyöräreissu tarjoili kaksikolle yllätyksiä toisensa perään. Yksi hermoja raastavimmista hetkistä reissussa koettiin Romaniassa, jossa vastaan tuli karhuja. Kaksikko oli pyöräilemässä alas vuoristosolaa pitkin Transilvanian Alpeilla, kun vastaantulevat autot alkoivat tööttäillä heille. 

“Olimme jo tottuneet tähän, sillä Euroopassa monet tervehtivät meitä ystävällisesti töötäten. Nyt ero oli se, että kukaan ei hymyillyt. Onneksi yksi autokuskeista viittoi pysähtymään ja kertoi meille, että edessämme oli kolmen karhun ryhmä”, kertaa Valtteri jännittävää hetkeä.

Hetken keskusteltuaan tilanteesta, autokuski suostui kääntymään ympäri ja ajamaan kaksikon kilpenä pyörien ja karhujen välissä. Melko nopeasti Valtteri ja Alvari tajusivat, että auto ei ole kummoinen suoja isoa karhua vastaan.

“Massiivinen äitikarhu ja kaksi sen poikasta makasivat tien varrella. Kun äitikarhu näki meidät lähestyvän, se nousi takajaloilleen yltäen korkealle auton yläpuolelle ja otti askeleen eteenpäin suojellakseen pentujaan. Kun osuimme karhujen kohdalle, emo oli vain muutaman metrin päässä meistä. Ampaisimme sata lasissa alas mäkeä toivoen, että karhu jäisi taakse. Onneksi se jäi”.

On hyvä muistaa, että pitkällä pyöreissulla voi myös sairastua. Reissun vakavin hetki koettiin, kun Alvari sairastui reissun aikana dengue-kuumeeseen.

Oivalluksia pyörävaellukselta - Keep it simple

Matkalla mukaan tarttui oppi jos toinenkin. Yksi oli kuitenkin ylitse muiden.

“Keep it simple”, summaa Alvari.

Kun reissaa ja ennen kaikkea pärjää vähillä varusteilla, ymmärtää sen, että vähemmän on usein enemmän. Valinnoilla on merkitystä. 

“Tärkein oppi pyöräreissusta oli elämän yksinkertaistaminen. Meille se tarkoitti tyhjiä kalentereita, selkeitä tavoitteita, keskittymisen rajaamista vain muutamiin asioihin ja elämän omistaminen asialle, jonka oikeasti kokee merkitykselliseksi. Vaatetuksen kannalta se tarkoitti yksinkertaista vaatevarastoa, joka toimi kaikissa olosuhteissa”, avaa Valtteri.

Merinovillavaatteet osoittautuivat yllättävän merkityksellisiksi matkan aikana. Alvari kertoo: “Nukuimme monta kertaa reissun aikana vieraina meille vieraiden ihmisten kodeissa. Eräs isäntä jopa sanoi, että emme haisseet, kuten kaksi aiempaa pyöräilevää vierasta”

“Jos meillä olisi ollut perinteiset pyöräilyvaatteet, ne olisivat alkaneet haista todella nopeasti. Se, että hikisiä vaatteita ei olisi voinut pestä viikkoihin, olisi ollut todella ällöttävää”, täydentää Valtteri.

Alvari kertoo, että ilman merinovillaa heidän olisi ollut pakko ostaa reissun aikana enemmän vaatteita, koska vaatteet olisivat kuluneet niin pian loppuun: “Nyt minulla oli sama merinohuppari alusta loppuun”. 

“Minulla on yhä samat merinovaatteet käytössäni, mitä käytin 8 kuukauden pyöräreissulla. Niin laadukkaita ne ovat. Jos materiaali olisi ollut joku muu kuin merinovilla, tuskin edes kehtaisimme käyttää enää samoja vaatteita”, päättää Valtteri. 

Myös matkasta haaveileville Valtterilla on loistovinkki: “Menee vaan! Sen kuin lähtee tutkimaan lähi- tai kaukomaailmaa pyörän selästä sen sijaan, että etsii syitä miksi se olisi huono idea. Matka ei tapa, vauhti tappaa. Peruskunnolla pärjää pitkälle. Varusteisiin ei tarvitse investoida maltaita. Mitä huonompi pyörä, sitä enemmän seikkailun henkeä!”.

Curious Pedalsin matka käsitti kymmeniä puhjenneita kumeja, katkenneita ketjuja ja yhden hajonneen pyörän tarakan. Alvari sai hitsattua kokonaisen uuden tarakan pienessä Tadžikistanilisessa kylässä hintaan 8€. Myös pyöräilykengät varastettiin kerran, jolloin kaksikko polki Kaakkois-Aasiaan varvastossuissa. Kaksikko kuitenkin selvisi aina jotenkin, kun pyörä petti.