Vapaasukeltaja Johanna Nordblad ei kylmää vettä kavahda - Merinokerrasto on myös Johannan suosikki
Suomalainen Johanna Nordblad ui luonnonvesissä ympäri vuoden. Jääsukelluksen maailmanennätyksen haltija on kylmissä vesissä täysin elementissään.
Oivalluksia elämästä
Arkinen hetki palaverissa muuttui merkittäväksi taitekohdaksi Johannan elämässä. Sen sijaan, että olisi keskittynyt aiheeseen, Johanna piirteli palaverin ajan. Kuvassa luki: “Minä ajattelin tehdä mitä haluan”. Piirros tuntui merkitykselliseltä. Siinä hetkessä vahingossa syntynyt kuva avasi Johannan mielen ja kirkasti toiveet.
“Säästin sen kuvan. Tiesin, että tätä juttua mä en haluaisi unohtaa. Elämää ei kannata tuhlata tekemällä asioita, joita ei halua tehdä”, kertoo Johanna heräämisestään.
Iso muutos elämässä oli yhtä lailla fyysinen kuin henkinen. Työn mielekkyyden lisäksi Johannan elämään vaikutti hermokipu, jonka oli jättänyt jälkeensä vuonna 2010 tapahtunut onnettomuus alamäkipyöräilyssä. Vaikka jalka oli saatu säästettyä, ei mikään ollut niin kuin ennen. Kivusta oli tullut merkittävä osa elämää.
Vuonna 2013 Johanna päätti kokeilla pitkittyneeseen kipuun kylmähoitoa lääkkeiden sijaan. Johanna oli kuullut, että hyisellä vedellä on terveysvaikutuksia paljon. Se mikä alkoi kipeän jalan uittamisella kylmässä vedessä, jatkui pian kylmän veden uimisella. Se tarina ei loppunut koskaan.
“Uskon, että puhe kylmän veden vaikutuksesta pitää paikkansa. Pääsin eroon kivusta”, kertoo Johanna.
Kylmän veden uinnista tuli iso osa elämää. Se vei mennessään niin voimakkaasti, että työ mainostoimistossa sai jäädä taakseen.
Tähän kaikkeen nivoutuu myös sukeltaminen. Laitesukeltamisen Johanna jätti taakseen jo vuonna 2000. Kylmävesihoitoihin tutustumisen jälkeen, vapaasukeltamisesta tuli Johannalle työ. Suomessa vesi on ison osan vuodesta kylmää tai hyisen kylmää. Nykyään Johanna tekee erilaisia vedenalaisia kuvauksia ja tuotantoja sekä ohjaa vapaasukellusta. Työn alla on myös mobiilisovellus, jossa voi opetella hengenpidätystä.
“Eniten työ- ja vapaa-aikaani vie tietenkin vapaasukellus, jossa myös välillä kilpailen. Työn lisäksi se on minulle kuitenkin myös tapa rentoutua, viettää aikaa luonnossa ja hengailla ystävien kanssa. Uiminen saa minut aina hyvälle tuulelle. Mitä kylmempi vesi, sen parempi mieli”, nauraa Johanna.
“Mitä kylmempi vesi, sen parempi mieli”.
Vapaasukelluksessa oma mieli on isossa roolissa
Vaikka Johanna viihtyy kylmässä vedessä, tuntuu kylmä vesi hänestäkin kylmältä. Myös hiilidioksidin kertyminen elimistöön tuntuu. Vapaasukellus tarkoittaa nimensä mukaisesti sukellusta ilman laitteita. Ilman paineilmapulloa hiilidioksidi alkaa kertyä kehoon minuuttien pituisen hengityksen pidätyksen aikana. Paha olo, joka hengityksen pidätyksestä seuraa, ei johdu hapen puutteesta vaan siitä, että hiilidioksista ei pääse eroon. Siksi on tärkeää tietää mitä kehossa tapahtuu. Mielikuvitukselle ei saa antaa sijaa.
“Pitkissä sukelluksissa suurin vastustaja on oma mieli. Pitää opetella tuntemaan itsensä todella hyvin, jotta voi sukeltaa turvallisesti. Elimistön tuomat viestit pitää pystyä lukemaan todella tarkkaan. Kuinka kauan vielä voi pidättää hengitystään, tai miten kylmä vaikuttaa elintoimintoihin. Viesteihin ei saa sekoittaa mielipiteitä eikä tunteita. Raakadata on otettava vastaan sellaisena kuin se on. Aivan kuten hengenpidätys, myös kylmä vesi tuntuu paljon. Kun yhdistää kylmän veden ja hengenpidätyksen, pitää todella tarkasti pystyä keskittymään hetkeen ja itsensä kuuntelemiseen”, avaa Johanna lajiaan.
Kun Johanna aloitti kylmässä vedessä sukeltamisen, oli alkuun opeteltava miltä tuntuu juuri ennen kuin alkaa jännittämään. Tunteiden tunnistamisen prosessi oli hänestä samaan aikaan vaikeaa, mutta mielenkiintoista.
“Jos menettää rentouden, eikä usko itseensä, sukeltaminen muuttuu mahdottomaksi. Eikä vain henkisesti. Vaan myös fyysisesti. Jos minua jännittää, elimistö ei ala säästämään happea missään vaiheessa sukellusta. Happea kuluu paljon, sukelluksesta ei tule pitkää, ja on lähes mahdotonta sukelluksen aikana määritellä, koska pitää nousta ylös”, kertoo Johanna.
Koska kylmä vesi hidastaa elintoimintoja sukellusvasteen tavoin, alkaa sukeltamista helposti jännittämään jo ennen suoritusta.
Johannan harjoittelun pohja on vankasti hengityksenpidätysharjoituksissa. Niiden avulla oppii samalla tuntemusten hallintaa. Hengityksenpidätys myös stimuloi parasympaattista hermostoa, jolloin stressi laukeaa ja mieli pysyy hyvänä.
“Suomen luonto on ihana ja ilmasto antaa lisää ulottuvuuksia vapaasukellukseen ja kaikkeen harrastamiseen. Samat paikat muuttavat muotoaan ja kokemus on täysin erilainen eri vuodenaikoina”, sanoo Johanna.
Syvärentoutumista
Johanna kertoo, että tutkimusten mukaan hengityksenpidätysharjoitukset parantavat hapenottokykyä. Elimistön kyky käyttää happea paranee, kun hiilidioksiditason pystyy pitämään minkä tahansa suorituksen aikana korkealla. Harjoituksilla on muitakin erikoisia vaikutuksia. Hengenpidätys käynnistää esimerkiksi elimistön oman EPO-hormonin tuotannon. Johannalle tärkeintä harjoituksissa on kuitenkin niiden suoma rentoutus.
“Parasta vapaasukelluksessa on syvä rentoutumisen tila. Se, että joka kerta, kun sukellan, syvällä sisälläni tapahtuu jotain. Mieleni tyhjenee. Motivaatio on korkealla kaikkeen tekemiseen”, kertoo Johanna.
Johanna korjaa mielellään harhakäsitystä siitä, että vapaasukellus on extreme-laji. Hänen kokemuksensa on päinvastainen. Kaiken tavoitteena on rentoutuminen.
“On ihan mahtavaa, että samat tekniikat, joita käytän vapaasukelluksessa mieleni hallintaan, toimivat myös aivan tavallisissa arkisissa haasteissa. Voin halutessani rentouttaa mieleni rentouttamalla kehoni hengenpidätysharjoituksilla”, iloitsee Johanna.
Harjoitukset eivät ole puurtamista. Kylmän veden uiminen ja vapaasukellus tuntuvat Johannasta ennen kaikkea leikiltä. Hän ei koe, että erikseen tarvitsisi lähteä treenaamaan.
Jääsukelluksen maailmanennätyksen haltijaksi, Johanna suhtautuu harjoitteluun varsin rennosti. Hän kiteyttää mahtavan asennoitumisensa näin: ”Jos joku on kivaa, niin sitä tekee mielellään paljon. Ja jos jotain harjoittelee enemmän kuin muut, osaa asiat yleensä paremmin kuin muut”.
Hurja maailmanennätys
Johannan uusin ennätys on jään alla sukelluksen maailmanennätys avannosta avantoon pelkällä uimapuvulla. Ennätys on poikkeuksellisesti 103m eli pidempi kuin miesten aikaisempi ennätys.
Johanna tietää, että ennätysten tekeminen ei ole helppoa. Hän kokee, että motivaatio on ennätyksen tavoittelussa kaikkein keskeisin asia.
“Ensin pitäisi keksiä, miksi haluaisi yrittää ennätystä. Sitten pitäisi keksiä, miten jokapäiväinen harjoittelu muuttuu sellaiseksi, ettei sitä mistään hinnasta haluaisi jättää väliin”, kertoo Johanna prosessista.
Johannan ajatuksen mukaan oppiminen on löytämistä. Se on aitoa riemua siitä, että oppii ymmärtämään, mitä ei vielä osaa. Koska sitten sitä voi alkaa opetella.
“Tavoitteiden asettaminen antaa hyvän tekosyyn yrittää parhaansa. Jos tietää pystyvänsä johonkin ja päättää tehdä sen, niin onko se oikea tavoite? Jos ei tietä pystyvänsä johonkin ja päättää yrittää selvittää miten sen voisi tehdä. Kutsuisin sitä tavoitteeksi”, pohtii Johanna.
Johanna haluaa asettaa tavoitteita itselleen, koska silloin ei etukäteen voi tietää, mitä asioita matkan varrella pitää opetella. Hän uskoo, että kaikki sellaiset asiat, joita ei osaa, ovat vaikeita. Ja heti kun ne oppii, ne muuttuvat helpoiksi.
Tällä hetkellä Johannalla ei ole mielessä uusia suuria tavoitteita kuin yksi: “Tavoitteeni on olla vaikka vuosi keksimättä tavoitteita. Nauttia pienistä yksinkertaisista arkisista asioista”, nauraa Johanna.
Elämä tapahtuu ulkona
Aktiivinen ja urheilullinen nainen nauttii niin hiljaisista kuin vauhdikkaista lajeista. Johannan lajilista on varsin monipuolinen. Tärkeintä lajivalinnoissa on se, että aikaa voi viettää ulkona ja luonnossa. Hiljaisten lajien, kuten retkimelonnan, maastopyöräilyn ja lumilautailun vastapainoksi Johanna ajaa mielellään metsässä trial-moottoripyörällä tai endurolla sekä merellä RIB-veneellä.
“Vietän paljon aikaa merellä, ja kun on oikein pukeutunut, ei haittaa millainen sää on. Esimerkiksi pitkät melontamatkat olisivat aivan mahdottomia toteuttaa ilman villatuotteita. Merinovillan hyvä puoli on se, että se ei pistele ihoa, vaikka se olisi märkää”, kertoo Johanna.
Johanna on käyttänyt villatuotteita 20-vuotiaasta saakka. Hän kiittelee valikoiman laajentumista 25 vuoden aikana. Hyvät ja lämpimät varusteet mahdollistavat mukavan liikkumisen ulkona vuodenajasta riippumatta.
“North Outdoorin aluskerrastot ovat uusin suosikkini. Ne ovat pehmeitä ja joustavia. Ne sopivat hyvin harrastamiseen ja arkeen. Käytin niitä jopa salaa juhlahamekon alla”, nauraa Johanna.
Kuvassa Johannalla on päällään Intense pro -malliston merinokerrasto.
Jätä kommentti
Tämä sivu on suojattu hCaptcha-tunnistuksella, ja hCaptchan tietosuojakäytäntöjä ja käyttöehtoja sovelletaan.