Avantouinti on nyt todella suosittua - Suvi Vuorimäki kutsuu sitä addiktioksi

Avantouinti ja talviuinti ovat Suomessa suositumpaa kuin koskaan ennen. Harrastajien määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Yksi harrastajista on Suvi Vuorimäki, joka on uinut kylmissä vesissä jo vuosia.

Suvi Vuorimäki pitää kiinni omasta  epäsäännöllisestä uintirytmistään kiinni ja käy avannossa juuri sopivan usein. Haaveissa on myös päästä uimaan myös mereen Norjan vuonoihin kevättalvella.

Koukussa kylmään veteen

Suvi Vuorimäki on aina uinut luonnonvesissä paljon. Kylmääkään hän ei kavahtanut. Kuutisen vuotta sitten hän sai päähänpiston jatkaa kesän jälkeen uimista ulkona. Taakse jäi kesä, ja tilalle tuli kylmä keli. Se ei estänyt Suvia uimasta. Oli syntynyt uusi tapa: uiminen kylmissä vesissä ja avannossa.

“Siitä lähtien myös avantouinti on ollut hyvin tavallinen osa elämääni. En oikeastaan osaa pitää avantouintia harrastuksena, vaan se on vain asia, jota koen tarpeelliseksi tehdä säännöllisesti. Se taitaa olla ennemminkin addiktio”, pohtii Suvi.

Suvi käyttää kaikki mahdollisuudet päästä uimaan ympäri vuoden. Kun luonnonvesistä puhutaan, on Suvi avoin kaikelle. Parasta on kuitenkin avanto. “Olen uinut lukuisissa eri merissä, järvissä ja joissa. Talvella uintihetki on aina erityinen, kun pääsee oikeaan avantoon eli paikkaan, jossa vesi on jäistä”. 

Suvi Vuorimäki on pakkasta ja lunta rakastava talvifiilistelijä. Hän asuu talvet Pelkosenniemen kunnassa sijaitsevassa Pyhätunturissa, ja lumettoman ajan vuodesta Suvi on etätöissä etelämmässä. Arkea rytmittää lumilautailu, joka on iso osa Suvin elämää. Rinteeseen ja Pyhä-Luoston kansallispuistoon hän pääsee suoraan omalta kotioveltaan.

Suvin kotipaikka on avantouimisen kannalta ihanteellinen. Pyhällä sijaitseva Pyhäjärvi jäätyy alkutalvesta, ja jäät sulavat vasta toukokuun tienoilla. “Talvisin avantokokemus on minulle taattu. Seuraan kuitenkin huolestuneena, miten ilmastonmuutos vaikuttaa talviin myös Pohjois-Suomessa”. 

Suvi ui kylmissä vesissä syksystä eteenpäin useamman kerran viikossa. Välillä veteen on päästävä joka päivä, toisinaan taukoa voi tulla enemmän. 

“En pidä kirjaa käyntikerroista, enkä suunnittele niitä etukäteen, vaan suuntaan veteen, kun siltä tuntuu ja on sopivasti aikaa. Elämässäni on aika vähän tarkkoja rutiineja, enkä osaa avantokäyntejäkään laittaa kalenteriini”, kertoo Suvi. 

Suvi käy avannossa useimmiten ilman saunaa. Ja jos saunaan mennään, on myös päästävä uimaan! Suvi kokee, että talviuimiseen voi tottua ilman saunaakin. Se on kuitenkin hyvä lisä niille, jotka hyötyvät ja nauttivat saunasta avannon yhteydessä.

Vesi on hyvää oloa tuottava elementti

Suvin mielestä parasta avantouinnissa on koukuttava mielihyvän tunne, joka tuntuu kehossa ja mielessä. Suvi ei pidä kylmässä vedessä olemista suurena nautintona. Euforia tulee vasta uimisen jälkeen.

“Avannossa sitä vain oikeastaan on ja keskittyy hengittämiseen. Uinnin jälkeinen nautinto saa palamaan veden ääreen aina yhä uudelleen. Avanto on itselleni tärkeä paikka senkin takia, että uidessani en pysty miettimään mitään muuta. Hektinen maailma saa ajatukset helposti kierroksille, mutta avannossa kaikki ajatukset unohtuvat, ja sitä keskittyy vain ja ainoastaan siihen hetkeen”.

Suvi on uinut ulkosalla paljon jo lapsuudesta saakka. Siitä on kiittäminen myös perheen saunomiskulttuuria, jossa uiminen oli keskeisessä roolissa mökkeillessä ja mummolassa. Järveen mentiin aina, jos se ei ollut jäässä. Talvella saatettiin tehdä avanto. 

“Olemme siskojeni kanssa saaneet uida lapsina kesäisin, vaikka koko päivän ja seilata mummolan järvellä itse rakentamillamme, epävakailla lautoilla. Vesi on aina ollut minulle tuttu, hyvää mieltä ja oloa tuottava elementti”.

Avannossa kaikki muu unohtuu

Avantouinti alentaa tunnetusti stressitasoa. Näin myös Suvilla. Hän käy avannossa usein yksin, mutta joskus siitä on mukavaa tehdä myös sosiaalinen tapahtuma. Kaverin kanssa avannon jälkeen on leppoisaa unohtua vaikkapa päiväviinille. Talviuinnilla on myös muita lukuisia hyviä vaikutuksia Suvin elämään.

“Avantouinnilla on tutkitusti paljon terveysvaikutuksia, ja uskonkin sen kehittävän myös vastustuskykyäni. Olen hyvin harvoin flunssassa tai muutenkaan kipeä”. 

Avantouinnin lisäksi Suvi viettää pitkiä päiviä rinteessä lumilautaillen ja vapaalaskun parissa: “Takamaastossa liikun splitboardilla, joka jakaantuu kahdeksi sukseksi, joilla voin hiihtää ylämäkeen nousukarvat suksien pohjissa. Tunturin huipulla kokoan sukset takaisin lumilaudaksi ja lasken alas. Päivät sisältävät usein paljon nousua ylämäkeen tunturien päälle, ja keho saattaa olla kovalla kuormituksella. Vaikka illalla usein uuvuttaakin, lähden aina mielelläni vielä käymään avannossa, sillä kylmä vesi auttaa lihaksia palautumaan ja helpottaa mahdollisia lihaskipuja”.  

Tärkeintä pukeutumisessa on käytännöllisyys ja lämmittävyys

Pukeutuminen on tärkeä osa Suvin talviharrastuksia. Tunturissa sää saattaa olla mitä tahansa ja vaihdella yllättäen. Merinovillalle on talvipakkasissa käyttöä. 

“Panostan laadukkaisiin, hengittäviin urheiluvaatteisiin, sillä ne tekevät kaikesta tekemisestä ulkona paljon mukavampaa. Syy palelemiseen onkin yleensä vain vääränlainen pukeutuminen. Merinovaatteet ovat minulla kovassa, päivittäisessä käytössä laskiessa, avantoreissuilla ja muussa ulkoilussa. Välillä saatan istua toimistollakin hienoimmat kalsarini jalassa”, kertoo Suvi. 

Merinovilla pitää Suvin lämpimänä ja kuivana myös paukkupakkasissa ja lumimyrskyissä. Suvi arvostaa sitä, että merinovillavaatteet voi puhdistaa tuulettamalla. Vaate on myös pitkäikäisempi, kun sitä ei tarvitse pestä niin usein. Suvin vaatteet ovat kovassa käytössä, ja hän  hankkii uusia vain todelliseen tarpeeseen. Suvi kannustaa kaikkia miettimään kulutusvalintojaan. Hän kannattaa myös vaatteiden korjaamista ja kierrättämistä. 

“Minulle tärkeintä North Outdoor -vaatteissani on se, että ne ovat käytännöllisiä ja pitävät minut lämpimänä ulkona missä tahansa säässä. Järkisyistä suosikkejani ovat kaikki kerrastot ja villasukat. Lunni-neule taas on niin ihana, että siihen tekisi mieli pukeutua ihan joka päivä ihan kaikissa tilaisuuksissa. On hienoa, että Finland | nature -malliston neuleet valmistetaan Suomessa Oulun neulomossa. Valmistuspaikka on minulle tärkeä tieto, kun teen ostopäätöstä”. 

“Jos saunoo ennen avantoa, kannattaa muistaa, että saunasta ei saa mennä suoraan avantoon. Kehon täytyy antaa ensin hieman viilentyä. Saunan ja avannon välinen lämpöero aiheuttaa sydämelle kovan rasituksen ja verenpaineen vaihtelu saattaa aiheuttaa huimauksen tunnetta”, muistuttaa Suvi.

Avantoon lähtiessä Suvi pukee alimmaksi pari merinokerrosta ja päälle urheilullisia vaatteita, sillä hän tykkää kävellä tai pyöräillä avannolle: “Näin lihakseni ovat lämpimät veteen mennessä ja avantoon meneminen on helpompaa. Mukaani otan yhden lisäpaidan, jonka puen päälleni avannon jälkeen. Jos avannon jälkeen palelee, johtuu se yleensä liian vähäisistä tai vääränlaisista vaatteista, joten vaatetusta kannattaa suunnitella etukäteen. Paleleminen ei ole millään tavalla mukava olotila, ja sitä pyrin aina välttämään”, kiteyttää Suvi. 

Hard core -uimari ei myöskään lähde minnekään ilman uimapukua. “En koskaan unohda pakata uimapukuani mukaani. En ole kovin suunnitelmallinen pakkaaja, ja usein tärkeitäkin asioita jää matkasta, mutta uikkari – tai jopa useampikin – on aina laukussa varmasti”, nauraa Suvi.

Suvi kantaa huolta pohjoisen talvista ja maapallon tilasta. Hän uskoo,että puhumalla asioista ääneen ja mallia näyttämällä, voi maapallosta tehdä edes vähän paremman paikan kaikille ihmisryhmille ja muille eläville olennoille.

Suositukset aloittelevalle avantouimarille

Talviuinnin aloittaminen on helppoa, eikä vaadi suuria välinehankintoja. Suvi suosittelee aloittelijoille taktiikkaa, jossa uimista jatketaan kesän jälkeen säännöllisesti.

“Näin keho tottuu veden kylmenemiseen, eikä kylmä vesi yllätä täysin myöhemmin talvella”.

Suvi muistuttaa, että on tärkeää pitää lihakset lämpimänä ennen pulahdusta avantoon. Moni hyötyy myös käsineistä ja avantotossuista. Ilmankin voi pärjätä, ja tossut voi korvata esimerkiksi merinovillasukilla.

“Avannolle kannattaa kävellä tai pitää muuten huoli, ettei ainakaan palele veteen mennessä. Olen kavereilta kuullut, että avantotossut ja -käsineet tekevät vedessä olemisesta paljon mukavampaa, eivätkä ranteet ja nilkat jäädy, mutta en ole itse muistanut tällaisia luksusvälineitä hankkia. Villasukat sentään vedän jalkaan, jotta jalanpohjat eivät palellu ennen kuin edes ehdin veteen. Pitkä kylpytakki on helppo vetäistä päälle, kun nousee avannosta”.

Kylmistä vesistä nauttiva Suvi toivoo ehtivänsä talven aikana Pyhällä perustettuun sauna- ja avantokerhoon edes muutamia kertoja.